Plasmalaitteet - matalapaine
Matalapaineplasma tuotetaan alipainekammiossa. Sen tilavuus ratkaisee käsiteltävän kappaleen suurimman koon. Diener electronic valmistaa matalapaineplasmoja joiden kammiotilavuus vaihtelee välillä 2 - 12.000 litraa. Kammiotilavuuden lisäksi kappaleiden määrä, käsittelyaika ja tuotantonopeus ratkaisevat sopivan laitetyypin valinnan.
Matalapainekäsittely tehdään alipainekammiossa, jonne käsiteltävä kappale sijoitetaan. Kammiossa oleva ilma imetään pois ja sen tilalle kuljetetaan haluttu kaasu tai kaasuseos. Plasmageneraattori syöttää kammioon korkeataajuista energiaa, joka kuumentaa ja hajottaa kaasun plasmaksi. Plasma käsittelee kaikki avoimet sisä- ja ulkopinnat, myös kolot jne. Käsittelyn jälkeen kaasujäämät imetään pois alipainekammiosta, paine normalisoidaan ja käsittely on valmis.
Plasmageneraattorien ohjausjärjestelmiä on useita, käsikäyttöisiä, puoliautomaattisia, sekä osin- tai täysin PC -ohjattuja.
Erilaisia matalapainejärjestelmiä tuotannossa:
| Yocto | Zepto | Atto | Tetra 30 | Dentaplas |
| Femto | Pico | Nano | Tetra 100 | |
| Tetra 150 | Tetra 2800 | Bel Jar 35 | Special systems |
Ota yhteyttä niin etsimme yhdessä teidän tuotantoonne sopivimman mallin.
Matalapaineplasmaa käytetään kaikilla teollisuuden aloilla joissa eri materiaaleja liitetään toisiinsa, merkitään, pinnoitetaan tai tarkkuuspuhdistetaan.
Suurin käyttäjäryhmä plasmalaitteille on muoviteollisuus. Muovipolymeerit ovat usein erittäin hankalia liitettävyyden ja merkinnän kannalta. Plasmakäsittely tuo tähän helpon ja tehokkaan ratkaisun.
Hammasprotetiikassa ja -kirurgiassa plasmakäsittelyä käytetään muovi-, titaani, kobolttikromi- ja keraamipintojen aktivointiin, puhdistukseen sekä desinfiointiin. Tämä mahdollistaa luopumisen kemiallisista pinta-aktivaattoreista, eli primereista.
Ajoneuvoteollisuudessa plasmaa käytetään lukemattomissa kohteissa. Esimerkiksi ajovaloissa umpion tausta käsitellään plasmalla ennen pinnoitusta, jotta tartunta heijastinpinnan ja runkorakenteen välille syntyy. Myös tiivisteitä, katkaisijoita, sisustan osia, kaukosäätimiä ym. käsitellään plasmalla ennen kiinnitystä, merkintää tai pinnoitusta.
Muita merkittäviä plasmaa käyttäviä teollisuuden aloja ovat mm. hienomekaanisten laitteiden valmistus, koruteollisuus, lääketiede sekä tutkimuskäyttö.
Plasmakäsittelyn kulut ovat huomattavan alhaiset verrattuna kemialliseen käsittelyyn, silloin kun se on vaihtoehtona. Kustannukset koostuvat lähinnä kulutetusta sähköstä ja käytetystä prosessikaasusta.
Prosessikaasusta ei muodostu hävitettäviä jätteitä eikä siten myöskään kustannuksia.
Plasmakäsittelyssä käytettävien generaattorien tehot vaihtelevat muutamasta kymmenestä watista muutamaan kilowattiin, riippuen kammiokoosta.
Yleisimpiä pintakäsittelyssä käytettyjä seos- ja prosessikaasuja ovat:
- happi
- typpi
- argon
- tetrafluorimetaani
- rikkiheksafluoridi
- ilma
- ...
Plasmapinnoituksessa käytetään usein pieniä määriä nestemäisiä monomeerejä jotka johdetaan alipainekammioon kuljetinkaasun mukana.
Dentaplas (821 kb)
Plasmakäsittely (754 kb)
